Tiukempaa edunvalvontaa Uudenmaan korkeakoulupaikkamäärissä

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Länsiväylässä. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Korkeakoulupaikkojen määrä on laaja-alainen kysymys. Yhä useampi ammatti vaatii korkeakoulutason osaamista.

Uudellamaalla, Suomen suurimmassa maakunnassa, on korkea keskittymä korkeakoulutettuja, osaamista ja taloudellista toimeliaisuutta. Tästä riippumatta Uudellamaalla on silti vähemmän korkeakoulupaikkoja suhteessa toiselta asteelta valmistuvien määrään verrattuna muihin Suomen alueisiin. Tämä alueellinen epäsuhta on ongelma, sillä korkeakoulutuksen edut ovat ilmeiset. Monen osalta tämä jakauma tarkoittaa sitä, että toiselta asteelta Uudellamaalla toisen asteen koulutuksesta valmistunut muuttaa muualle Suomeen korkeakouluopintojen perässä ja palaa takaisin töiden perässä valmistuttuaan.

Lisäksi uusmaalaisten korkeakoulupaikoista on keskimäärin kaikista kovin kilpailu. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston korkeatasoisista opiskelupaikoista eivät kilpaile ainoastaan uusmaalaiset nuoret, vaan toiselta asteelta valmistuvat ympäri Suomea. Tämä kasvattaa alueellista kysyntää korkeakoulupaikoille ja on johtanut siihen, että monet uusmaalaiset nuoret joutuvat hakemaan opiskelupaikkoja muilta alueilta tai ottamaan välivuosia ennen opiskelupaikan vastaanottamista.

On tärkeää, että Uudellamaalla on riittävästi korkeakoulupaikkoja, jotta toiselta asteelta valmistuvien mahdollisuus jatkaa opintoja omalla lähiseudullaan ei ole kohtuuttoman vaikeaa. On myös selvää, että suurempi määrä korkeakoulupaikkoja edistää alueen taloudellista kehitystä, luo uusia työpaikkoja ja houkuttelee investointeja. On myös huomioitava, että uusmaalaisen nuoren kannalta lähiseudulla oleva opiskelupaikka auttaa vähentämään stressiä ja taloudellisia haasteita, jotka voivat liittyä opiskelijaelämään ja opiskelupaikkakunnalle muuttoon.

Uusmaalaiset kansanedustajat edustavat myös vahvaa ja vaikutusvaltaista osaa maamme päättäjistä.

Puoluerajat ylittävä edunvalvonta on monissa muissa maakunnissa kansanedustajilta täysin tavallinen käytäntö, jolla saadaan oman alueen etuja läpi. Tuoreeltaan eduskuntaan valituilla uusmaalaisilla kansanedustajilla olisi aihetta puuttua tähän epäkohtaan ja edistää korkeakoulujen rahoituksen sekä paikkamäärien lisäämistä.