Compensate osoittaa tarpeen yrittäjäystävällisempään ilmapiiriin

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Epäonnistuminen on osa yrittämistä, ja vielä laajemmin, osa ihmisyyttä. Tästä muistuttava tarina on Antero Vartian päästökompensointiin erikoistunut Compensate-yhtiön konkurssiin päätynyt taival. Vaikka tarina päättyikin pettymykseen, Compensate oli raikas tuulahdus suomalaiseen yrityskenttään ja muistutus siitä, että me tarvitsemme rohkeita, uusia ideoita ja niiden toteuttajia.

Polku uudenlaista liiketoimintaa luoville startup-yritykselle on vaikea. On saatava rahoitus epäröiviltä rahoittajilta, on luotava kokonaan uusi asiakaskunta sellaiselle palvelulle, jota ei olla aiemmin nähty ja Suomelle ominaispiirteisesti täytyy myös jokaisessa prosessin vaiheessa joutua vääntämään kankean hallinnon ja vastahakoisen virkamieskunnan kanssa.

Nostan niille hattua, jotka ryhtyvät luomaan jotain aidosti uutta ja omaperäistä yrityskentällä. Jokaisen startup-yrityksen osalla on sama ongelma. On mahdoton tietää, mitkä niistä kaatuvat ja mitkä taas nousevat omaperäisillä liiketoimintaideoillaan huipulle. Moni tähän rupeava varmasti kuitenkin ymmärtää riskit, joita startup-yrittäjyydessä on. Olisi hyvä, jos me suomalaiset laajemmin myös ymmärtäisimme tämän ja samalla pitäisimme riskinottoa täysin hyväksyttävänä, vaikkei yhtiön tarina onnistuisikaan.

Ilman riskinottajia, eli yrittäjiä, meillä ei olisi kasvavaa taloutta ja uusia oivallisia liiketoimintamalleja ei koskaan syntyisi. Riskinotto on keskeinen osa yrittäjyyttä. Välillä riskit kannetaan ja liiketoiminta päättyy konkurssiin. Tämä on välttämätön kolikon kääntöpuoli jättimenestyjille.

Vaikka Compensaten polku päättyykin valitettavalla tavalla rahoituksen puutteeseen, olisi myös ollut teoriassa mahdollista, että Compensatesta olisi tullut hiilikompensoinnin kiistaton edelläkävijä. Koko konseptin ympärille olisi voinut muodostua lukemattoman paljon erilaisia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.

Sen sijaan, että vahingonilossa nauretaan niille, jotka epäonnistuvat, pitäisi epäonnistuminen nähdä osana yrittäjyyttä. On täysin tavallista, että menestyneellä yrittäjällä on taustalla lukuisia epäonnistumisia. Yrittäjyys on helppoa, silloin kun liiketoimintaa on paljon ja se on kannattavaa. Moni keskustelija on kuitenkin Compensaten kohdalla siirtynyt valittamaan epäonnistuneesta projektista ja esimerkiksi Business Finlandin yhtiöön panostamista pääomista.

Suomeen tarvitaan nimenomaan lisää kannustavaa ilmapiiriä ja valmiutta riskinottoon. On kuvaavaa, että vielä 20 vuotta myöhemmin moni haikailee ennemmin Suomeen takaisin vanhaa Nokiaa, kuin katsoisi tulevaisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Suomi on aivan huippukoulutettu maa ja yhteiskunnalliset turvaverkkomme ovat hyvät. Näillä edellytyksillä voisi nimenomaan toivoa lisää startup-kulttuuria ja yrittäjyyttä laajemmin. Mikään ei muutu käpertymällä sisäänpäin, vaan katsomalla eteenpäin.