Nuuska on laillistettava Suomessa
Martti PaldaniusTämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).
Yleensä kun puhutaan Haaparannasta, niin ensimmäisenä tulee mieleen nuuska ja sen maahantuonti Ruotsista Suomeen. Tullin vuonna 2018 tekemän arvion mukaan Ruotsin ja Suomen välillä tapahtuvan nuuskakaupan liikevaihto olisi vähintään 50 miljoonan euron arvoista vuosittain. Nuuskan kotimaisen myynnin kieltämisessä puhutaankin siis verotuloissa hyvin merkittävästä määrästä rahaa, puhumattakaan mahdollisuuksista mitä kotimainen nuuskateollisuus voisi tuottaa.
Myös suomalaiselle kuluttajalle nuuskan kielto on ongelmallista. Ruotsalaista nettikauppaa vilkaistaessa voi todeta yksittäisen nuuskakiekon hinnan olevan noin 20–40 kruunun verran (n. 2–4 euroa), kun taas Suomessa yksittäisen kiekon katukaupan hinta on esimerkiksi Odens Cold Dry:lle n. 6 euroa. Käytännössä siis katukaupassa vedetään välistä kolminkertainen hinta nuuskaan nähden, useimmiten myös enemmän. Edes kunnianhimoisimmat sosialistit eivät verottaisi nuuskasta näin paljon!
Yksinkertaisesti nuuskan laittomuudessa ei ole hiventäkään järkeä. Syy nuuskan kieltoon Suomessa perustuu EU:n säädökseen kieltää nuuska kaikissa sen jäsenmaissa vuonna 1992 Maailman terveysjärjestön (WHO) kehotuksesta. Suomi liittyessään vuonna 1995 Euroopan Unioniin hyväksyi samaiset ehdot.
Totuus on, että useimmiten päihteiden kieltäminen johtaa huonoihin lopputuloksiin, varsinkin jos päihteellä on ennestään vahva kulttuuri. Malliesimerkki tästä on Suomen vuosien 1919–1932 kieltolaki. Jalo tavoite tuhota alkoholismi ja moraalinen rappio kieltämällä alkoholi osoittautui välittömästi täydelliseksi epäonnistumiseksi. Ihmiset siirtyivät alkoholin ostamisessa pimeille markkinoilla, joissa suosittiin erityisesti väkevää alkoholia. Hämäräperäisissä olosuhteissa tehty kotimainen alkoholi johti myös merkittäviin riskeihin nautiskelussa. Laiton kauppa ja salakuljetus taas edesauttoi laajemmin järjestäytynyttä rikollisuutta.
Kuulostaako mikään tästä sattumoisin tutulta muiden päihteiden kanssa? Yksinkertaisesti sanottuna, yhteiskunta ei ole äitisi, eikä kieltolaki oikeasti muuttanut ihmisten alkoholitottumuksia parempaan, vaan pelkästään pahensi niitä. Suomessa on edelleen vahva väkevien juomien kulttuuri, sekä tapana juoda alkoholia vain humalahakuisesti korkean verotuksen sekä kieltolain perinteen seurauksena. Yhteiskunnan ei täten pitäisi olla valvomassa sinun elämääsi puolestasi. Voisi luulla että meillä kaikilla on jo tarpeeksi valvottavaa omissa elintavoissamme.
Yhteiskunnan pitäisi toimia turvaverkkona ja mahdollistajana, joka turvaa suomalaisten hyvinvoinnin ja vapauden, eikä moraalinvartijana, joka kertoo miten sinun pitäisi elää sinun elämäsi. Meillä kaikilla on monessa omat ratkaisumme, eikä valtion pitäisi olla puuttumassa valintoihimme, paitsi jos toimet loukkaavat toisten ihmisten vapauksia.
Siksi seuraavan kerran kun EU kokoontuu neuvottelemaan perussopimuksistansa, niin Suomen pitäisi irtisanoutua nuuskan kiellosta. Teko on pieni EU:n mittakaavalla, mutta merkitys on suuri suomalaisille.
Nuuskan käytölle voisi asettaa haittaveron, niin että verotulot menevät nuuskasta koituvien terveyshaittojen korvaamiseen, samalla laskien kokonaishintoja nuuskan kuluttajille sekä luoden kotimaisen nuuskateollisuuden ympärille työpaikkoja.
Miltä kuulostaisi hintaan 3,50€ lähikaupasta ostettava Odensin kiekko, josta rahaa menee myös suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittamiseen? Ratkaisu tähänkin ongelmaan löytyy oikeistolaisesta politiikasta, joka vihaa sääntelyä ja rakastaa vapautta ja ihmisten oikeutta tehdä omat ratkaisunsa.