Maahanmuutto ei ole taikasauva väestökriisiin

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Suomessa on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua erityisesti työperäisestä maahanmuutosta ratkaisuna väestömme ikääntymiseen, syntyvyyden laskuun ja huoltosuhteemme heikkenemiseen, josta puhutaan laajemmin väestökriisinä. Tämä toiveajatus työperäisestä maahanmuutosta kestävänä ratkaisuna on kuitenkin harhakuvitelma. Vaikka maahanmuutto voi tarjota väliaikaista helpotusta työvoimapulaan, se ei ole kestävä ratkaisu perusongelmaan: Suomen väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat perustavanlaatuinen ilmiö, joka ei poistu pelkästään ulkomaisen väestön lisäämisellä.

Ensinnäkin on ymmärrettävä, että maahanmuuttajat ikääntyvät myös. Vaikka he voivat täyttää työmarkkinoilla syntyneitä aukkoja, heistä tulee lopulta osa samaa ilmiötä – ikääntyvää ja kutistuvaa väestöä. Yhtälailla ikääntyneet maahanmuuttajat tarvitsevat korostetusti sosiaali- ja terveyspalveluita sekä heidän taloudellinen toimeliaisuus on vähäisempää korkean iän myötä.  Maahanmuuton avulla voidaan hetkellisesti pehmittää väestökehityksen laskua ja pelata aikaa kestävän ratkaisun luomiseksi. Tämä ei kuitenkaan korvaa tarvetta kestävälle syntyvyyden tasolle. Lisäksi maahanmuuton on oltava laadullisesti sellaista, että se hyödyttää Suomea ja suomalaista taloutta eikä ole sille lisärasite, kuten esimerkiksi valtaosa humanitäärisestä maahanmuutosta on tähän asti ollut länsimaissa. [https://demo-demo.nl/en/]

Yksinkertaisesti kyse on siitä, että jos emme toimi kokonaishedelmällisyysluvun vakauttamiseksi noin 2,1 lapsen tasolle, edessämme on väistämättä suomalaisen yhteiskunnan asteittainen rappeutuminen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso. Meillä on siis hyvin suuri vuori kiivettävänä väestökriisin ratkaisemiseksi. Suomen talous ei voi kestää näin radikaalia väestön supistumista pitkällä aikavälillä. Olematon talouskasvu ja valtion jatkuvasti kasvava velka, joka on vuoden 2024 lopussa yli 169 miljardia euroa, ovat oireita jo alkaneesta kehityksestä. Talouden kasvu edellyttää uutta työvoimaa, kotimaisia kuluttajia ja investointeja. Jos väestömäärä ei kasva, talousongelmat pahenevat ajan kanssa jyrkästi. Maahanmuutto yksin ei luo riittävää pohjaa talouskasvulle, vaan tarvitsemme myös politiikkaa, joka tukee syntyvyyden nousua ja uusien suomalaisten perheiden perustamista.

On lisäksi epärealistista todeta, että Suomella olisi mahdollista saada sellaisia määriä maahanmuuttoa kestävästi ja jatkuvasti, joka ratkaisisi Suomen väestön ikääntymisen ja supistumisen mittakaavan. Vaikka juuri nyt Suomeen saapuu huomionarvoisia määriä työperäistä maahanmuuttoa, voimmeko luottaa asian olevan sama esimerkiksi 50 vuoden päästä? Lisäksi suurimman osan maahanmuuttajaväestöistä syntyvyys tasaantuu suurinpiirtein kantaväestön tasolle kahden sukupolven aikana. [https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1570677X2300120X]

Suomi voi siis saada väliaikaista apua työperäisestä maahanmuutosta, mutta tämänhetkiset toiveajattelut tästä kestävänä ratkaisuna eivät pidä yksinkertaisesti paikkaansa. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Lisäksi on ennustettavissa vakaa huoltosuhteemme paheneminen, kun yhä isompi osa väestöstä on työelämän ulkopuolella.

Negatiivinen väestökehityksemme vaikuttaa myös Suomen puolustukseen ja turvallisuuspolitiikkaan. Jos väestö ei uusiudu, Puolustusvoimien resurssit ja toimintakyky joutuvat tulevaisuudessa koetukselle. Pienen ja ikääntyvän väestön kyky ylläpitää uskottavaa puolustusta on rajallinen. Kansallinen turvallisuutemme ei voi perustua muiden Nato-maiden sotajoukkoihin, vaan meidän on pystyttävä itsenäisesti huolehtimaan omasta puolustuksestamme myös tulevina vuosisatoina. Inhorealistisesti nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne osoittaa, etteivät sodat ja konfliktit ole katoamassa edes Euroopasta.

Nähdäkseni erityisesti työperäisellä maahanmuutolla voi olla tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Emme voi kuitenkaan naiivisti liioitella sen roolia ratkaisuna, sillä kyseessä ei ole maaginen taikasauva, joka kykenisi yksin ratkaisemaan väestömme ikääntymisen ja syntyvyyden laskun, saatika taloutemme ongelmat. Työperäinen maahanmuutto voi olla osa ratkaisua, mutta se ei ole ratkaisu itsessään. Tarvitaan kokonaisvaltaista politiikkaa, joka kannustaa syntyvyyden vakauttamiseen ja kotimaisen väestön uusiutumiseen. Ilman näitä toimia olemme vaarassa joutua tilanteeseen, jossa suomalaisen yhteiskunnan valot sammuvat hiljalleen eikä niitä ole enää sytyttämässä uusi sukupolvi.