Kaikki maahanmuutto ei ole taloudellisesti järkevää

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Uskottava maahanmuuttopolitiikka tarvitsee tuekseen taloudellista analyysia. IZA Institute of Labor Economics julkaisi joulukuussa 2024 varsin kiinnostavan tutkimuksen aiheesta “Maahanmuuttajien pitkän aikavälin finanssipoliittiset vaikutukset Alankomaissa motiivin, lähtöalueen ja sukupolven mukaan eriteltynä. (avautuu uudessa ikkunassa)“ Tutkimuksessa eritellään monipuolisesti ja laadullisesti erilaisten maahanmuuton tyyppien keskimääräisiä vaikutuksia Alankomaiden taloudelle vuonna 2016. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty historiallista dataa vuosilta 1995-2017 erityisesti maahanmuuton motiivien ja paluumuuton analysoinnissa.

Tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset vaihtelevat merkittävästi maahantulon syyn ja olosuhteiden mukaan. Työperäinen maahanmuutto tuottaa positiivisen nettovaikutuksen julkiseen talouteen, kun taas opiskeluperäinen, perheenyhdistämiseen ja turvapaikanhakuun perustuva maahanmuutto on keskimäärin taloudellisesti negatiivista.

Tutkimuksen mukaan erityisen suuria kustannuksia julkiselle taloudelle aiheuttaa turvapaikanhakijoiden maahanmuutto. Turvapaikanhakijan elinkaaren nettokustannus yhteiskunnalle on tutkimuksen mukaan keskimäärin 400 000 euroa henkilöä kohden hänen saapumisiästään aina 70 ikävuoteen saakka. Tutkimuksessa havaittiin, että negatiivinen vaikutus on erityisen suuri Afrikasta ja Lähi-idästä tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Oleelliseksi tekijäksi maahanmuuton taloudelliselle kannattavuudelle todettiinkin maahanmuuton alkuperämaa. Positiivisimmat talousvaikutukset tulevat tutkimuksessa Pohjois-Amerikasta, Skandinaviasta ja muutamista muista maista kuten Japanista ja Ranskasta. Merkittävää on myös, että toisen sukupolven maahanmuuttajien taloudellinen integraatio riippuu vahvasti vanhempien taustasta: Jos vanhempien nettovaikutus on vahvasti negatiivinen, myös lasten sukupolven vaikutus on todennäköisesti negatiivinen. Tutkimus antaakin siis kumoavan näytön useiden poliitikkojen esittämään väitteeseen siitä, että maahanmuuton negatiiviset talousvaikutukset korjautuisivat seuraavissa sukupolvissa.

Sovellettavuus Suomeen

Valitettavasti Suomessa monelta osin maahanmuuton tutkiminen erityisesti sen taloudellisten ja sosiaalisten negatiivisten seurausten näkökulmasta on vähäistä. Muissa länsimaissa tehdyissä tutkimuksissa, varsinkin sellaisissa joissa on suurinpiirtein verrannolliset taloudet ja hyvinvointijärjestelmät, voidaan silti nähdä olevan oleellista vertailuarvoa.

Suomen ja Alankomaiden hyvinvointijärjestelmät ovat monilta osin samankaltaisia, joten tutkimuksen havainnot voidaan nähdä merkityksellisinä myös Suomen kontekstissa. Erityisesti huomionarvoista on se, että molemmissa maissa on kattava sosiaaliturvajärjestelmä ja samankaltaiset haasteet maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatiossa. Suomen tulisikin tarkastella kriittisesti nykyistä maahanmuuttopolitiikkaansa ja sen taloudellisia vaikutuksia.

Johtopäätökset

Maahanmuuttopolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja siitä johdettuihin päätelmiin. Huonosti toteutetun maahanmuuttopolitiikan seurauksia ollaan voitu todeta ympäri Eurooppaa turmiollisin tuloksin. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttopolitiikan tulisi painottaa työperäistä maahanmuuttoa ja huomioida tarkemmin maahanmuuttajien lähtömaa sekä koulutustausta.

Voidaan tutkimuksen ulkopuolelta myös todeta, että oleellisesti maahanmuuton kannustimiin vaikuttaa maan sosiaaliturvajärjestelmä. Arvostettu taloustieteilijä Milton Friedman sanoikin jo aikanaan, ettei vapaata maahanmuuttoa ja hyvinvointivaltiota voi olla samanaikaisesti. Tästä syystä olisi perusteltua esimerkiksi harkita sosiaaliturvan ja muiden yhteiskunnallisten etuuksien kannustimien korjaamista sellaiseen malliin, joka on toimivampi.

Suomen tulisi siirtyä kohti valikoivampaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka priorisoi selkeästi maamme taloudellisia intressejä. Tämä tarkoittaisi työperäisen maahanmuuton helpottamista erityisesti niistä maista, joista tulevien maahanmuuttajien on todettu integroituvan parhaiten työmarkkinoille ja tuovan positiivisen taloudellisen vaikutuksen. Samalla tulisi kriittisesti arvioida nykyisiä humanitaarisen maahanmuuton käytäntöjä ja niiden taloudellisia seurauksia.

Voidaan tietysti todeta, että humanitaarista maahanmuuttoa ohjaa ensisijaisesti eettiset perusteet, ei taloudelliset hyödyt. Sen mittakaavan ja toteutustavan on kuitenkin sovitettava maamme todelliseen kantokykyyn. Suomi on pieni maa, jonka julkisen talouden kestävyys on jo valmiiksi koetuksella. Meillä ei ole varaa sivuuttaa maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Tutkittuun tietoon perustuva, taloudellisesti kestävä maahanmuuttopolitiikka on sekä maahanmuuttajien että kantaväestön etu.