Ilmastohysteria on nykypäivän anekauppaa

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

On helppoa sanoa olevansa “hyvisten” puolella. Nähdäkseni nykypäivänä, jos koskaan, on pinnallisuuksien ylläpitäminen esimerkiksi sosiaalisen median kautta korostunut. Pitää osoittaa muille kuinka hyvin menee ja kuinka hyvä tyyppi on. Onkin loogista, että ilmastonmuutos on saanut korostetun roolin tämänlaisessa yhteiskunnassa. Kukapa ei haluaisi osoittaa muille kuinka hieno ihminen on pelastamalla maailmaa?

Ongelmani tämänhetkisen ilmastokeskustelun kanssa on, ettei keskustelua käydä asiat edellä. Keskustelusta on tullut tunnelatautunutta vastakkainasetteluiden ja väärien dilemmojen sotkua. Polarisaatio näkyy esimerkiksi siinä, että radikaalit ilmastoliikkeet, kuten Elokapina, saavat kannatusta, sekä julkista hyväksyntää lainvastaisille toimilleen. Syyt pyhittävät nyt keinot alarmismin nimissä.

Kiistanalaista ei ole se, että onko ilmastonmuutos totta vaiko ei. Kiistanalaista on tämänhetkisessä poliittisessa keskustelussa vallitseva eskatologinen kanta ilmastonmuutokseen. Pelon ja maailmanlopun lietsonnan kautta voi ajaa helposti omaa poliittista agendaa vaihtoehtoisilla motiiveilla. Moraaliposeeraaminen ilmastonmuutoksen tärkeydellä ja toimien vaatiminen on helppoa, mutta oikeiden kestävien ratkaisujen löytäminen ongelmaan on haastavempaa.

Hyvä esimerkki kiihkopäisten ilmastotoimien turmiollisista seurauksista on Euroopan energiakriisissä. Näyttää siltä, että Euroopassa täytyy avata uusia hiilivoimaloita, tai nojautua Venäjän kaasuun energiaa varten. Tässäkin tapauksessa ratkaisut kestävään energiaan Euroopassa ovat aina olleet olemassa ydinvoimassa, mutta ilmastoliikkeet laajalti eivät ole tätä historiallisesti hyväksyneet.

Täytyy ymmärtää, että ilmastonmuutos on yksi ongelma muiden joukossa. Kiihkopäinen anekaupanomainen päästöjen laskeminen kaiken muun kustannuksella on täysin järjetöntä. Suomella ei ole niin suurta vaikutusvaltaa, että kurjistavat ja veronmaksajien kustantamat ilmastotoimet olisivat järkeviä, kun talouden ja ilmastotoimien ei edes lähtökohtaisesti tarvitse olla vastakkainasettelussa. Panoksien täytyy olla globaaleissa ratkaisuissa globaaliin ongelmaan.

Voimme myös vaihtoehtoisesti tehdä ilmastotoimia ratkaisut edellä siten, että keskitymme mm. cleantechiin ja aidosti kestävien ilmastoratkaisujen kehittämiseen vihreän teknologian kautta. Meillä suomalaisilla olisi täydellisen hyvät edellytykset olla tässä edelläkävijä osaamispääomallamme. Kunnianhimo ilmastotoimissa on toivottavaa, mutta se ei voi toteutua radikaalien asettamien ehtojen mukaisesti.