Eläkeikää tarvitsee nostaa

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Suomi on väestörakenteellisessa kriisissä. Ikäpyramidimme on kääntynyt ikäpylvääksi. Mikäli syntyvyyden lasku jatkuu emmekä saa maahanmuutolla huoltosuhdetta korjattua, on edessämme käänteinen ikäpyramidi.

Keinoja ongelman ratkaisuun on vähän. Yksinkertaisesti nuoria suomalaisia ei vain ole tarpeeksi. Kun kutistuvat ikäluokat joutuvat ylläpitämään suuren ja ikääntyvän väestönosan tarpeita, voidaan puhua kriisistä. Eläkeiän nosto on yksi harvoista välittömistä keinoista joilla voimme vaikuttaa tilanteeseen.

Yksi merkittävä ilmiö on elinajanodotteen vaiheittainen kasvu vuosikymmenten varrella. Vuoden 2020 elinajanodote oli Tilastokeskuksen mukaan pojille 79 vuotta ja tytöille taas 84,6 vuotta. Vuoden 1990 elinajanodote oli pojille 71,31 vuotta ja tytöille 79,2 vuotta.

Vaikka eläkeikä kytketäänkin nykyisin elinajanodotteeseen, on se jätetty liian matalaksi. Kun aikaisemmin eläkevuosia kertyi muutamia, voi niitä nykyisin kertyä jopa vuosikymmeniä. Suomalaisia nuoria odottaa musertava eläketaakka, jos nykyinen malli säilyy.

Nuorten, sujuvasti englantia puhuvien osaajien ensisijainen prioriteetti tuskin on aikaisempien sukupolvien vastuuttoman päätöksenteon eläkemaksajiksi päätyminen. Maasta toiseen muuttaminen ei ole koskaan ollut helpompaa. Muuttoilmoituksen voi hoitaa sähköisesti ja mikäli muutto tapahtuu EU:n sisällä ei tarvitse tehdä muuta kuin ostaa lentolippu ja menoksi!

Päätöksiä on tehtävä vastuullisesti tulevia sukupolvia huomioiden. Tämä edellyttää vastuullista ilmastopolitiikkaa, holtittoman velkaantumisen estämistä sekä ankarissa olosuhteissa taakan jakamista. Päätöksiä kestävän tulevaisuuden eteen pitää tehdä juuri nyt.