Burkakielto askeleena tasa-arvoisempaan Suomeen

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Viiteryhmäni Kokoomusnuoret hyväksyi viime viikonloppuna 15.-17.11. pidetyssä liittokokouksessaan poliittiseen tavoiteohjelmaansa kirjauksen “Otetaan käyttöön burkakielto naisten oikeuksien ja turvallisuuden edistämiseksi.” Kirjaus on juuri nyt erityisen tervetullut, sillä yhteiskunnallinen keskustelu burkakiellosta on ajankohtaista. Neljätoista perussuomalaista kansanedustajaa esitti toimenpidealoitetta burkakiellon edistämiseksi 12.11. Riittävällä poliittisella painostuksella asian edistäminen voisi olla realismia.

Argumentteja burkakiellon puolesta on lukuisia, mutta ennen kaikkea kyse on kulttuurillisten normien asettamisesta Suomessa: Siis sen määrittämisestä, mikä meillä on sosiaalisesti hyväksyttävää. Suomessa naisten oikeudet ovat korostettu ja aktiivisesti edistetty poliittinen arvo, jota pidetään suomalaisten keskuudessa itsestäänselvyytenä. Täysin kasvot peittävää ja naista alistavaa burkaa ei pueta päälle “voimaannuttavana” tai naista “vapauttavana” tekona. Kyse on nimenomaan islamin radikaaleimman lahkon keinosta alistaa naista, jossa naista ei pidetä tasavertaisena miehen kanssa.

Sillä yhteiskunnassa mitkään arvot eivät ole täydellisen ehdottomia, vaan punnintakysymyksiä, ennen kaikkea burkakiellossa on kyse vapausarvojen punninnasta suhteessa naisten oikeuksiin, turvallisuuteen ja uskonnonvapauteen. Teoriassa voisi olla olemassa musliminainen, joka aivan täydellisesti vapaasta tahdostaan haluaa pukeutua burkaan, ilman yhteisönsä ja uskontonsa painostusta. On kuitenkin myös todistettavasti heitä, joita radikaali islam pakottaa peittämään täysin itsensä ja jotka ovat nimenomaan käytänteen uhreja. Tästä syystä on mielestäni moraalisesti oikein, että näitä ihmisiä pyritään lainsäädännöllisin keinoin suojelemaan. Asiasta on myös muissa länsimaissa tehty tutkimuksia, joiden pohjalta esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa, Belgiassa, Tanskassa, Bulgariassa ja 2025 alkaen Sveitsissä on päädytty vähintään osittaiseen burkakieltoon julkisilla paikoilla.

Toinen tärkeä argumentti burkakiellon puolesta liittyy yhteiskunnan turvallisuuteen. Burkan ja myös niqabin käyttö voi vaikeuttaa olennaisesti henkilöllisyyden tunnistamista julkisella paikalla. Tunnistamattomana oleminen julkisella paikalla edistää huolia rikollisuudesta, pahimmillaan esimerkiksi terrorismista. Muun muassa Reuters on uutisoinut tapauksesta, jossa pankkiryöstö toteutettiin käyttäen burkaa, siten että tekijät olivat tunnistamattomia. Vastaavanlainen tapaus olisi Suomessa äärimmäisen epätodennäköinen, mutta ei teoriassa mahdoton. Nähdäkseni Suomessa täytyy olla lähtökohtana, että julkisella paikalla olevat ihmiset ovat kasvoistaan tunnistettavissa.

Burkakiellon puolesta puhuvat myös kulttuurisen integraation näkökulmat. Suomessa elävät ihmiset ovat tottuneet tiettyihin kulttuurisiin normeihin ja burkan käyttö voi herättää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin eri kulttuurit sopeutuvat toisiinsa. Burkakielto voisi olla tapa vahvistaa suomalaista kulttuuria ja arvoja, sekä edistää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Uskon suomalaiseen yhtenäiskulttuuriin ja siihen, että poliitikoilla on velvollisuus ylläpitää suomalaisuutta ja kansallista yhtenäisyyttä. Jalansijan antaminen aidosti radikaaleille ideologioille ei ole yhteensopivaa tämän ajattelun kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että burkakielto edustaa selvää arvovalintaa. Kun vapausarvoja käytetään tosiasiallisesti vapauden riistämiseen, täytyy asiaan voida Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa puuttua. Burkakielto olisi konkreettinen askel kohti yhteiskuntaa, joka suojelee heikoimmassa asemassa olevia ja vahvistaa yhtenäistä, suomalaista arvopohjaa. Tässä valossa burkakielto on sekä symbolisesti merkittävä että käytännöllisesti perusteltu toimenpide.