60 päivää vaaleihin, vai onko?

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Viime päivinä paljon keskustelua on herättänyt oikeuskansleri Tuomas Pöystin toteama siitä, että vaalien siirron vakava harkinta on pikimmiten aloitettava. Luonnollisesti itseni kaltaisella uudella kuntavaaliehdokkaalla on lievä eturistiriita aiheesta keskustellessa. Haluan silti tuoda esille pari oleellista huomiota.

Ensinnäkin, miksi asia tuodaan esille vasta nyt? Olemme eläneet poikkeusaikoja jo kokonaisen vuoden. Kenelläkään ei ilmeisesti silti ole tullut oikeusministeriössä mieleen, että kuuluisi ehkä valmistella varotoimia poikkeusajan vaaleja varten. Jos olisimme olleet edistysmielisiä, niin tämän ajan olisi voinut käyttää Virossa käytössä olevan nettiäänestysalustan kehittelyyn.

Kuntavaalit olisivat olleet otollisen hyvä tilaisuus ottaa nettiäänestys käyttöön. Kyseessä ei ole suurta ulkopoliittista kiinnostusta herättävät vaalit, ja täten siis kyberturvallisuusriski olisi pienempi. Suomessa taatusti olisi ollut edellytykset ja osaaminen vastaavan alustan järjestelyyn, jos olisimme aloittaneet työn puoli vuotta aikaisemmin. Nyt alkaa tietysti olemaan liian myöhäistä. Iso kysymys herää silti siitä, miksei varotoimenpiteitä ole tehty?

Nykyinen tilanne luo suuren epävarmuuden kuntavaalien ympärille. Yli 20 000 ihmistä on jo sitoutunut kuntavaaliehdokkaiksi, puolueiden vaalimasiinat ovat alkaneet rullaamaan ja itseni mukaan lukien valmistelut vaaleja varten ollaan jo tehty. Jos vaalit siirrettäisiin, se olisi poliittisen ympäristön kannalta logistinen painajainen.

Herää myös kysymys siitä, että miten käy valtakunnanpolitiikan? Jos vaaleja siirretään, niin siirtyvätkö hallituksen ikävät päätökset niiden mukana? Hallituksen on aloitettava jossain vaiheessa sen ikävät taloustoimet, mutta toistaiseksi etenkin demareilla on ollut selvä kannustin pidättäytyä tekemästä ikäviä päätöksiä vaalien johdosta.

Vaalien siirto olisi katastrofi niin päätöksenteolle, demokratialle kuin myös vaaleihin sitoutuneille. Etuina olisi tietysti aikalisä, jossa voitaisiin varmistaa toimet vaalien turvallisuudesta, jotka olisi kuulunut jo suunnitella ja toteuttaa aikaa sitten. Kyseessä on jälleen toinen poliittinen ja hallinnollinen farssi, jota saa myötähäpeällä seurata.