Mistä vetoapua talouskasvuun?

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Länsiväylässä. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Suomalaisessa kansantaloudessa on lukuisia ongelmia. Keskeisimpänä niistä tällä hetkellä voidaan pitää valtiontalouden ahdistavaa tilaa, mutta myös laajemmin Suomella on ongelmia. Meillä ei yksinkertaisesti ole talouskasvua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Taas ennusteen mukaan vuonna 2025 talous kasvaa 1,4 prosenttia. Vastaavasti taas Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,1 prosenttia.

Laaja konsensus siis on, että Suomen talouskasvu tulee olemaan varsin vaatimatonta. Tänä vuonna se on suoraa supistumista. Kun maailmanlaajuisen BKT:n ennustetaan kasvavan ensi vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia, on Suomi jäämässä jälleen globaalisti mitattuna alisuoriutujaksi. Kun on selvää, ettei Suomi nykyisillä olosuhteilla kykene seuraamaan maailman talouskasvua, herää kysymys, mikä neuvoksi?

Vetoapua veronkevennyksistä?

On tosiasia, että valtiontaloudella ei Suomessa mene tällä hetkellä hyvin. Velkaa otamme kymmenien miljardien eurojen edestä tulevina vuosina, vaikka Orpon hallitus on Suomen mittakaavassa leikkaamassa hyvin mittavat 9 miljardia euroa vuosimenoja. Jokatapauksessa valtiontalouteen menoeriä aiheuttavatkin toimenpiteet voivat olla perusteltuja, jos niillä on korkea takaisinmaksuaste talouskasvun muodossa. Mitä enemmän talouskasvua Suomella on, sitä enemmän meillä on myös verotuloja joilla rahoittaa valtiontaloutta.

On jokatapauksessa argumentoitavissa, että tietyt tarkkarajaiset veronkevennykset voisivat olla perusteltuja Suomen näkökulmasta. OECD:n tutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomen työn verotus oli mittauksessa kuudenneksi suurinta kansainvälisesti. Työn ollessa verotuksen pohjalta näin kallista, on selvää että työtunteja jää Suomessa tekemättä. Yrityksille korkea työn hinta johtaa korkeampaan kynnykseen palkkauksissa ja kannattavan liiketoiminnan ylläpitämisen vaikeutumiseen.

Työn verotuksen keventäminen voisi siis olla perusteltua. On mahdollista, että olemme tällä hetkellä Lafferin käyrässä jopa liikaverotuksen puolella kokonaisverotulojen näkökulmasta. Vaikka takaisinmaksuaste työn verotuksen keventämisellä ei olisi täysinäistä, voisi se hyödyttää toimena kokonaisuutena Suomen talouden saamiseksi kasvu-uralle. Hyödyt voisivat siis olla talouspoliittisissa yhteisvaikutuksissa muiden talouspoliittisten toimenpiteiden rinnalla, joilla talous voitaisiin saada vahvemmalle kasvu-uralle.

Sääntelyviidakkoon puuttuminen

Yksi tehokas keino talouskasvun edistämiseksi voisi olla sääntelyn keventäminen ja hallinnollisten esteiden purkaminen. Kansainvälisestä taloushistoriasta löytyy useita esimerkkejä siitä, kuinka sääntelyn vähentäminen on lisännyt yritysten toimintamahdollisuuksia ja vauhdittanut talouskasvua. Yksi kaikista tunnetuimmista tapauksista on kuinka Yhdysvaltojen lentoliikenteen deregulointi 1970- ja 1980-luvuilla. Tuolloin lakkautettiin markkinoille tulon esteitä ja hintasääntelyä, mikä johti lentolippujen hintojen laskuun, uusien toimijoiden tuloon markkinoille ja lentomatkustamisen kasvamiseen räjähdysmäisesti. Hyödyt näkyivät siis sekä lentoalalla että kuluttajilla kasvattaen kokonaisuutena alan kasvua.

Nykyinen Orpon hallitus onkin soveltanut samaa ajattelua työmarkkina-asioissa puuttumalla Suomessa vahvasti ammattiliittojen ehdoilla tehtyyn työmarkkinapolitiikkaan. Esimerkkejä aloista, joissa Suomi voisi hyötyä samanlaisesta sääntelynpurkutalkoosta olisi esimerkiksi rakennusalalla. Rakennuslupaprosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen voisi kiihdyttää asuntotuotantoa ja laskea asumisen kustannuksia, mikä puolestaan lisää kansalaisten käytettävissä olevaa rahaa muihin hankintoihin. Heikossa hapessa oleva rakennusala hyötyisi muutoksista ja toimet esimerkiksi tällä alalla voisivat avittaa laajempaan talouskasvuun.

Valtio pois yksityisen sektorin tontilta

Suomen valtiolla on yhä merkittävä rooli monilla aloilla, joilla yksityinen sektori voisi toimia tehokkaammin ja innovatiivisemmin. Yksityistäminen voisi paitsi keventää julkista taloutta, myös edistää kilpailua, laskea kustannuksia kuluttajille ja lisätä kokonaistuottavuutta. Esimerkkinä voidaan käyttää Britannian 1980-luvulla toteuttamaa energiasektorin yksityistämistä. Tuolloin valtio luopui useista energiayhtiöistä ja avasi markkinat kilpailulle, mikä johti energiakustannusten alenemiseen, palveluiden parantumiseen ja merkittäviin tuloihin valtion kassaan.

Suomessa potentiaalisia yksityistämisen kohteita on lukuisia ja osaan nykyinen hallitus onkin puuttumassa. Valtionmonopolien, kuten Alkon, Veikkauksen ja VR:n asettaminen entistä vahvemmin yksityisten tahojen kilpailun alle ja mahdollinen yksityistäminen olisivat toimenpiteitä, joilla voidaan kiihdyttää Suomen talouskasvua.

On myös hyvä todeta, että edeltävä ja nykyinen kappale kulkevat käsi kädessä siinä, että vähäisemmällä sääntelyllä voimme saada Suomeen enemmän yksityisen sektorin liiketoimintaa. Moni hyvä liikeidea kaatuu Suomessa erilaisiin lainsäädännöllisiin koukeroihin, jolloin häviäjänä on loppujen lopuksi koko yhteiskunta. Hyvä esimerkki on kuinka alustatalouden startup-yritykset joutuvat taistelemaan jatkuvasti virkamiehiä vastaan laintulkinnasta mm. verotuksen ja työnantajaroolin osalta. Kysymykset ovat ratkaisevia sen kannalta, onko Suomessa kannattavaa luoda uutta liiketoimintaa.

Loppuanalyysi

Suomen taloudessa on runsaasti mahdollisuuksia tehostamiseen, uudistamiseen ja kasvun vauhdittamiseen. Sääntelyn keventäminen, verotuksen rakenteiden tarkistaminen ja valtion vetäytyminen aloilta, joilla yksityinen sektori voi toimia tehokkaammin, tarjoavat konkreettisia työkaluja talouden elvyttämiseen. Näitä toimia ei tulisi nähdä yksittäisinä ratkaisuina, vaan osana laajempaa, rohkeaa ja tavoitteellista talouspolitiikkaa, joka tähtää kasvun esteiden poistamiseen ja dynaamisemman talouden rakentamiseen.

Talouspolitiikan menestys mitataan lopulta siinä, kuinka hyvin se tukee yritysten kasvua, luo uusia työpaikkoja ja parantaa suomalaisten elämänlaatua. Tämä vaatii kykyä toteuttaa vaikeitakin päätöksiä. Suomi on ennenkin osoittanut kykynsä ylittää odotukset ja selvitä vaikeista tilanteista. Uskottavia toimenpiteitä muutokseen tarvitaan.