Espoon velkakehitys on käännettävä

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Länsiväylässä. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Espoon kaupungin tämänhetkisessä taloudessa on ongelma. Kaupunkikonsernina Espoolla on velkaa noin 4,5 miljardia euroa eli 15 200 euroa asukasta kohti. Tällä mittarilla Espoo on Suomen velkaisin kaupunki.

Tämänhetkisillä lainakoroilla suuri velka-aste ei ole alkuunkaan suotuisa tilanne ja kaupungin veronmaksajien rahaa kuluu reilusti pelkästään lainakorkojen kattamiseen.

Velkaantumiselle on toki ollut hyviäkin perusteluja. Kaupunkiin ollaan investoitu länsimetron, raidejokerin ja kaupunkiradan muodossa. Näiden investointien toteutuessa on kuitenkin suunnattava katse kestävään taloudenpitoon ja velkakehityksen kurssin kääntämiseen.

Tilannetta pahentaa myös hyvinvointialueuudistus, jonka seurauksena Espoon kunnallisveroaste on nykyisin vain 5,36 prosenttia. Aiemmin, kun soteasioiden järjestäminen kuului kunnille, oli veroaste 12,64 prosenttia korkeampi. Tämä jätti enemmän pelivaraa Espoon kaltaisen suuren kaupungin taloudenhoidolle.

Tehtävänä velkakehityksen kääntämisen ei kuitenkaan pitäisi olla Espoolle lainkaan mahdoton. Kaupunki on yksi eniten kasvavista Suomessa ja uusien veronmaksajien saapuminen Espooseen avittaa talouden tasapainottamista. Espoossa on hyvä työllisyystilanne, paljon yrittäjyyttä ja monilla mittareilla asiat kyllä sujuvat.

Kyse onkin prioriteeteista: mihin Espoon päättäjät haluavat panostaa? Arvaamattomina aikoina on hyvä varmistaa, että peruspilarit ovat kunnossa. On nähdäkseni selvää, että tulevina vuosina on hyvä asettaa Espoon talous varmille kantimille kääntämällä kaupungin velkakehitys kestävään suuntaan.