Äärivasemmistolla ei ole sijaa 2020-luvulla
Martti PaldaniusTämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).
Korkein oikeus päätti 22.9.2020 äärioikeistolaisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan välittömästä lakkauttamisesta. Päätös perustui näkemykseen siitä, että liike on toiminut vastoin lakia, sekä myös että yhdistyksen tavoitteet rikkovat perustuslakia ja demokraattisia arvoja. On selvää, että tämä on voitto meille liberaalia demokratiaa kannattaville, kun yhdistyksen toiminta vihdoin pysyvästi kiellettiin. Tästä herää kuitenkin kysymys siitä, että toimiiko Suomessa myös muita demokratian ja perustuslain vastaisia järjestöjä, joidenka toiminta kuuluisi korkeimman oikeuden ratkaisun nojalla lakkauttaa.
Suomessa toimiva antifasistinen liike, vaikkakin on paljon järjestäytymättömämpi kuin Pohjoismainen vastarintaliike, täyttäisi samat korkeimman oikeuden edellyttämät kriteerit toiminnan lakkauttamiseksi. Esimerkiksi antifasistista liikettä edustavan Varis Verkoston sivuilla todetaan, kuinka se vastustaa fyysisesti fasistista toimintaa. Tämä ei toki suoraan viittaa väkivaltaan, mutta toimiperiaatteiden pitäisi olla selvät, jos on seurannut uutisointia ääriliikeläisten välisestä väkivallasta. Antifasistinen liike edustaa myös antikapitalistista ja marxististista ideologiaa, jotka olisivat tulkittavissa perustuslain vastaisiksi tavoitteiksi.
Kommunismi on historiamme tappavin ideologia. Sen nimissä on tapettu miljoonia ihmisiä ja kommunismista johtuneen vastuuttoman päätöksenteon seurauksena on tapatettu satoja miljoonia. Pelkästään kommunistisessa Kiinassa Mao Zedongin määräämässä suuressa harppauksessa kuoli nykyarvioiden perusteella vähintään 30 miljoonaa ihmistä. Kuitenkin jotkin kiinalaiset arviot antavat ymmärtää että lukema olisi yli 40 miljoonaa kuollutta. Ihmiskunnalla ei ole varaa näin vastuuttomaan päätöksentekoon, oli kyse sitten marxilaisen ideologian itsepetoksesta, tai kansallissosialismin sorron kauhuista. Mielestäni edellytykset äärivasemmistolaisten järjestöjen lakkauttamiseen nojautuen samoihin argumentteihin, joidenka perusteella Pohjoismainen vastarintaliike lakkautettiin ovat perusteltuja, mikäli järjestöt tukevat samaa ideologiaa kuin kommunistiset totalitäärivaltiot.
Meillä Suomessa asiat ovat verrattavasti hyvin. Vaikkakin yhteiskuntamme kärsii koronan jäljiltä pahimmasta kriisistään toisen maailmansodan jälkeen. Elämme myös todellisen uhan alla, ettei hyvinvointivaltiomme kestä sen eteen tulevia haasteita maamme taloudellisen ahdingon ja kestävyysvajeen seurauksena. Tästä riippumatta, olemme edustuksellinen demokratia, jossa yksilöiden vapaudet ja oikeudet on maksimoitu, mikä ei ole itsestäänselvyys edes kaikkialla Euroopassa. Kenellä tahansa on potentiaali mihin tahansa, jolloin päätös tarttua mahdollisuuksiin on jokaisesta itsestä kiinni. Meillä on edelleen yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, laajamittainen ja kansainvälisesti verrattuna osaamiseltaan laadukas terveydenhuolto. Maamme on myös mitattu Yhdistyneiden Kansakuntien maailman onnellisuusraportissa maailman onnellisimmaksi valtioksi.
Pitääksemme näistä kaikista saavutuksista kiinni, kuuluu meidän puolustaa oikeuksiamme uhkilta äärioikeistosta, sekä myös äärivasemmalta. Äärivasemmistolaisuuden salonkikelpoisuudelle ei ole sijaa suomalaisessa politiikassa. Vaikka Suomen poliittisella kentällä on pitkään ollut konsensus nollatoleranssista äärioikeistolaisuudelle, niin on äärivasemmiston toiminnalle jätetty elintilaa. Tästä kaksinaismoralistisesta asenteesta on luovuttava, sillä se on eksistentiaalinen uhka suomalaiselle menestystarinalle. Ääriliikkeet ovat alkaneet saada jälleen suurempaa kannatusta, kun olemme ehtineet unohtaa, tai tietoisesti unohtaneet näiden hirmuaatteiden seuraukset. Mielestäni tämä oikeuttaa laajamittaisemmille toimille näiden vaarallisten aatteiden leviämisen estämiseksi. Meillä demokraattisen oikeusvaltion kasvateilla on velvollisuus turvata meille taatut oikeudet myös tulevaisuuden sukupolville.