Kunta- ja aluevaalien asetelmien analyysiä

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Uudessa Suomessa. Voit lukea sen alkuperäisen version klikkaamalla tästä (avautuu uudessa ikkunassa).

Tulevat kunta- ja aluevaalit järjestetään sunnuntaina 13.4.2025, ja vaaleihin valmistautuminen on jo täydessä käynnissä. Merkittävä käännekohta vaaliprosessissa saavutettiin tiistaina 5.3., jolloin puolueiden tuli jättää viralliset ehdokashakemuksensa alue- ja kuntavaalien osalta. Vaaliasetelmaa leimaa erityisesti puolueiden ehdokasmäärien laskeva kehitys, jossa kuitenkin kokoomus erottuu edukseen.

Ehdokasmäärien vertailussa kokoomus on onnistunut minimoimaan pudotuksensa muihin puolueisiin verrattuna. Kun perussuomalaiset kärsivät jopa 32,8–41,3 prosentin romahduksesta ja keskusta sekä SDP yli 10 prosentin laskusta, Kokoomuksen ehdokasmäärä laski vain 5,2 prosenttia. Perussuomalaiset ovat tilastoissa niin heikosti, etteivät edes julkaise tarkkoja lukujaan. Muut puolueet, kuten vihreät (-16,6%), kristillisdemokraatit (-20,3%) ja ruotsalainen kansanpuolue (-13,9%), näyttävät kärsineen merkittäviäkin pudotuksia.

Ylen listaus puolueiden ilmoittamista ehdokasmääristä kuntavaaleissa.

Ylen listaus puolueiden ilmoittamista ehdokasmääristä aluevaaleissa.

Kuntavaalien asetelmat vaikuttavat siltä, että kannatuskyselyissä SDP lähtee lievältä etumatkalta liikenteeseen suhteessa kokoomukseen. Kuitenkin vaalipäivää lähestyessä kokoomuksen asemaa vahvistaa suurempi määrä ehdokkaita ja vaaleista toiseen vahvaksi osoittautunut kampanjakoneisto ja profiililtaan monipuoliset ehdokkaat. On tietysti vielä mahdollista näiden noin neljän viikon aikana, että SDP saa sellaisia voittoja vaalikentillä, joilla se turvaa ykkössijansa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että kokoomus onnistuu ehdokasasetelmasta saadun etulyöntiaseman turvin pysymään suurimpana kuntapuolueena. Lisäksi vaaleihin on ainakin politiikan tutkijoiden toimesta ennustettu suhteellisen matalaa äänestysaktiivisuutta, joka on perinteisesti suosinut kokoomusta, jolla on hyvin äänestysaktiivinen ja puolueuskollinen kannattajakunta. Matala äänestysaktiivisuus voi todennäköisesti myös tarkoittaa sitä, että perussuomalaisille kyselyssä ennustettu 12,7% kannatus ei toteudu ja todellisuudessa vaalipäivänä kannatus jää vaisummaksi. Arvioisin kuntavaaleissa ensimmäisen neljän puolueen järjestyksen ja puolueiden kannatuksen olevan mahdollisesti seuraava:

Kansallinen Kokoomus: 20-20,5 % kannatus

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 19,5-20% kannatus

Suomen Keskusta: 15,5-17%

Perussuomalaiset: 10-11%

Pidän myös todennäköisenä, ettei vihreät tai vasemmistoliitto ohita perussuomalaisia kannatuksessa, vaikka PS kärsii hallitusvastuussa olemisesta kovaa kannatuslaskua. Molemmilla puolueilla on omia ongelmiaan, jotka tekevät näin selvän vaalivoiton epätodennäköiseksi. Vihreillä on yleinen kannatuksen alavire ja nykyisessä maailman tilanteessa puolueen poliittinen sanoma tuntuu olevan erityisen hukassa, sillä viimeisinä vuosina puolue on lähinnä keskustellut ilmastonmuutokseen, ympäristöön ja identiteettipolitiikkaan liittyvistä aiheista. Puolestaan vasemmistoliitossa kärsitään siitä, ettei Li Andersson ole poikkeuksellisen lahjakkaana ja puoluetta yhteen vetävänä tekijänä enää puheenjohtaja. On ennenaikaista arvioida Minja Koskelan onnistumisia ja epäonnistumisia puheenjohtajana, mutta vaikuttaa selvältä, että Lin jättämät saappaat ovat suuret. Erityisesti Turussa puoluetta heikentää se, ettei Li Andersson ole ehdolla ja että puolue on sisäisessä riidassa mm. Johannes Yrttiahon ja muiden Asukkaiden Turku -yhteislistaan menneiden puoluelaisten kanssa.

Ylen kannatusmittauskysely lupaa tiukkaa SDP:n ja kokoomuksen välistä kisaa kuntavaalien osalta.

Vaaliteknisesti ajateltuna keskeisin aluevaalit kuntavaaleista erottava tekijä on, ettei Helsinki ole mukana aluevaaleissa. Tämä on näissä vaaleissa eduksi esimerkiksi keskustalle, kun mietitään valtakunnallista kannatusta. On kuitenkin havaittavissa, että ihmisillä on myös odotettua enemmän mieltymyseroja siinä, mitä puoluetta äänestävät kunta- ja aluevaalien välillä. Perussuomalaisilla on selvästi matalampi kannatus aluevaaleissa verrattuna kuntavaalikannatukseen. Selityksiä tähän voi hakea esimerkiksi siitä, ettei perussuomalaiset ole puolueena juuri ollenkaan profiloitunut sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson laajasti kokemalla kritiikillä voi olla vaikutusta yleisen puolueen kannatusalhon päälle.

Aluevaaleissa uskon puolueiden kannatuksessa olevan lievää vaihtelua, kannatuslukemien arviolta näyttäessä tältä:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 20,5-21,5 % kannatus

Kansallinen Kokoomus: 20-20,5% kannatus

Suomen Keskusta: 19-20%

Perussuomalaiset: 10-11%

Pidän todennäköisenä, että enemmistö äänestäjistä äänestää samaa puoluetta (ja samaa ehdokasta) molemmissa vaaleissa. Kuitenkin erilaiset vaihtelevat tekijät, kuten oman kylän ehdokkaan äänestäminen aluevaltuustoon puolustamaan paikallisia palveluita, tai oman kaverin äänestäminen kuntavaaleissa ja aluevaaleissa oman puoluekannan mukaan, voi johtaa siihen, että ääni menee eri puolueelle aluevaaleissa verrattuna kuntavaaleihin. Tämä tulee tietysti näkymään vaalien kokonaistilastoissa lievinä kannatuseroina.

Puolestaan Ylen mittauksen perusteella aluevaaleissa SDP:n etumatka näyttää todennäköisemmältä pysyä.

Kepusta vaalien musta hevonen?

Seuraan suurella mielenkiinnolla sitä, kuinka keskusta tulee pärjäämään kunta- ja aluevaaleissa. Puolueella on nyt yleisesti poliittiset jakolinjat ylittäen pidetty ja arvostettu puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Kunta- ja aluevaalit ovat kuitenkin paikallisvaalit, joissa ei äänestetä maan pääministeristä, vaan ihmisiä paikalliseen valtuustoon. Kepun puoluekoneisto ei enää vaikuttaisi olevan entisensä, joka näkyy esimerkiksi siinä, kuinka puolue ei onnistu estämään ehdokasmäärien putoamista kuntavaaleissa. Tästä riippumatta erityisesti perussuomalaisten haastava tilanne ja kuntavaaleissa pöydällä olevat arkiset ja paikalliset kysymykset luovat mahdollisuuden kiitettävään tulokseen.

En kuitenkaan pidä kultamitalia puolueelta näissä kisoissa realismina, sillä keskustan kannatus suurissa kaupungeissa on lähes olematonta. Entisajan keskustan kaupunkistrategia vaikuttaa kuopatulta projektilta eikä puolueella ole nousevia asemia Suomen suurissa kaupungeissa, kenties Oulua lukuunottamatta. Oulussakin puolueella vaikuttaa olevan ongelmia. Puolueelle perinteisesti uskollisia lestadiolaisia äänestäjiä edustavan kansanedustaja Pekka Aittakummun loikatessa perussuomalaisiin, on mahdollisuus jopa viime vaaleja heikompaan tulokseen olemassa.

Jos keskusta haluaa takaisin entisajan suuruuteen, tarvitsee puolue uskottavamman linjan ja tilityksen Marinin hallituskauden virheistä. Selvä linjaus siitä, ettei puolue ole valmis hallitukseen vasemmistoliiton ja mahdollisesti jopa vihreiden kanssa voisi palauttaa puolueen hyvin tiheään tahtiin vuotanutta oikeaa laitaa. Monet äänestäjät eivät halua ostaa sikaa säkissä, edes valtuustotasolla. Toisaalta omien havaintojeni mukaan suunta johon keskusta on mennyt, on nimenomaan ollut vasemmalle haastamaan jopa SDP:tä sen kannattajista oppositiossa eikä niinkään aatteellisesti tarkasteltuna porvaripuolueen kunnianpalautuksesta.

Loppusanat

Moniin muihin vaaleihin nähden, kuntavaaleista ennustettavampaa kuin muista vaaleista yleisesti tekee puolueiden ehdokasmäärien määrittävä tekijä vaalien lopullisessa tuloksessa. On mitä todennäköisintä, että se puolue, joka saa parhaiten kerättyä ehdokkaita, pärjää myös parhaiten vaaleissa. Eurovaalien kaltainen yllätystulos, jossa vasemmistoliitto pomppasi kannatuksessa vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi suoraan Li Anderssonin henkilökohtaisella kannatuksella ei ole kovinkaan todennäköistä kuntavaaleissa, jotka ovat erittäin sirpaloituneet.

Puolestaan aluevaaleissa voi olla luvassa suurempia yllätyksiä myös siltä osin, että ehdokasmäärät näissä vaaleissa ovat verrattain samat. Muutenkin laajempi epäkiinnostus aluevaaleja kohtaan voi johtaa yllätyksiin. Viime aluevaaleista nähtiin, että erityisesti sote-alan ammattilaiset pärjäsivät vaaleissa erinomaisesti. On kiinnostavaa nähdä, tuleeko tämä heijastumaan nyt kuntavaaleihin molempien vaalien ollessa samaan aikaan.

Kiinnostavaa tulee olemaan myös, kuinka Helsingin kuntavaaleissa käy. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, kokoomuksen ykkössija Helsingissä ei ole aivan varmaa, vaikkakin oman uskomukseni mukaan silti todennäköistä. Tämän vaalin tulokseen en kuitenkaan uskalla tarkemmin paneutua. Oletan kuitenkin valtakunnanpolitiikan ja hallitus-oppositio asetelman näkyvän kaikista vahvimmin juuri Helsingissä vaaleissa.